Pari viikkoa sitten emäntä toi mulle eläinkaupasta kumisen röhkivän possun. Siitä alkoi mun joulunodotus jota on säestetty vihjauksilla siitä mitä kaikkea ihanaa saatankaan saada lahjaksi, tiedolla siitä että emännän isä tulee meille neljäksi päiväksi (ja vie mua takuulla metsään, jee!), ihanista herkuista puhumalla ja rapistelemalla suloisia lahjapapereita ja naruja, joita mun on niin vaikeaa vastustaa.
Ja ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Emäntä tuli hyvin kipeäksi.
Pipsa-mummi oli tullut mua hoitamaan, että emäntä ja isäntä pääsisi päiväksi Ideaparkiin lahjaostoksille. Sieltä tulikin sitten puhelu, että mummin pesti yhden päivän koiranhoidosta venyisi ainakin viikon mittaiseksi, ja käsittäisi myös emännän hoidon. Emäntä oli reväyttänyt selkänsä niin, että välilevy oli lähtenyt työntymään ulospäin.
Reilun viikon ajan mä lenkkeilin sitten Pipsa-mummin ja Natan isäntäväen kanssa. Emäntä makasi sängyssä monta päivää niin ettei päässyt omin avuin ylös eikä alas, eteen eikä taakse. Mummi sitä autteli ihan kaikessa ja mäkin tein parhaani tottakai. Pidin seuraa sängyn laidalla ja annoin lohduttavia sumppeja ja haleja. Sitten kun emäntä alkoi päästä paremmin liikkeelle, niin siitähän tulikin oikein loppakoura. Onneksi mä oivalsin pian tavaroiden poimimisen ja tuomisen jalon taidon. Nyt olen nostellut kaikkea virkkuukoukusta pyyhkeisiin ja teippirullista sanomalehtiin. Ja aamuisin annan emännällemahdollisesti pudonneet vaatteet ja sukat sukkakorista. Riennän paikalle kuin rasvattu salama aina kun kuulen jonkun tussahtavan maahan ja emännän manauksen. Meikäpoika nostaa ja tuo siis ihan mitä vaan.
Joskus jopa silloin kun ei tarvitsisikaan. Kerrankin emäntä oli käynyt sänkyyn neulomaan ja laittanut lankakerän pyörimään lattialle. No heti kun meikäpoika tuli lenkiltä, juoksin tarkistamaan onko emännällä kaikki hyvin. Huomasin lattialla "pudonneen" lankakerän ja nostin sen oitis suoraan emännän käteen. Emäntä nauroi ja isäntä sekä mummi hymyilivät leveästi mulle. Olen viisas poika.

Nyt tilanne täällä on rauhoittumaan päin. Mummi lähti eilen kotiinsa ja emäntä on päässyt mun kanssa leikkipuulle ja pienelle lenkillekin. Tänään isäntä lähtee ostamaan kinkkua ja kenties jotain mukavaa emännälle ja mulle...
Onneksi meillä on paljon avuliaita ihmisiä ympärillä.
Lämmin kiitos Natan isäntäväelle mun lenkittämisistä, ilman teitä oltaisiin oltu ihan hukassa!
Kiitos  Pipsa-mummille kaikesta korvaamattomasta avusta sekä Leena-mummalle ja Laura-tädille siitä, että kotitekoisia jouluherkkuja on luvassa kotiinkuljetuksena tänäkin vuonna.
Ja kiitos naapurille joulukuusesta joka saatiin eilen. Autoin emäntää koristelussa oikein mielelläni. :-)


      Rauhallista Joulua Kaikille!